Kissahaaveemme alkaa näyttämään siltä, että toteutuu. Otin yhdeltä seinältä hyllyt pois, koska ne ei kestäisi kissan painoa. Siihen seinälle pitäisi lasten ja ystävien kanssa tehdä paljon taidetta, jotta reiät seinässä peittyisi. Tyhjensin toisen seinän hyllyt ja nyt alan päällystämään niitä vanhalla makkarimme matolla. Leikkelin matosta sopivia palasia tylsillä kangassaksilla. Ehkä järkevä ihminen olisi käyttänyt mattoveitseä. Hyllyjä tulee neljä. Kolme menee portaittain pitkin seinää ja neljäs tulee alimman hyllyn päälle pystyyn ja se on päälystetty kauttaaltaan matolla. Niitit oli liian lyhyitä ja on ostettava pidempiä. Kohta on niittaamista vaille valmista. Pitää miehen  vielä porailla sitten reikiä seinään tuolle pystypäin tulevalle hyllylle. Jee!

Eräs ihminen sairastui ja tein hänelle tosi yksinkertaisen kortin. Idea on varastettu jostain aikoja sitten näkemästäni kuvasta.

Tytttäreni innostui tekemään myös kortin ja ajattelin hänen tekevän kans tuommoisen. Lapsi omaa kuitenkin enemmän mielikuvitusta kuin minä ja tekikin haavateipistä laastareille siivet ja nokat.

Taas tapahtui suuri epäonnistuminen sen vuoksi, että en malta rauhassa tehdä vaan pitää touhottaa menemään kuin hullu.

Pelastin vanhan herätyskellon roskiksesta ja liimasin siihen cd-levyn. Olen nähnyt kuvan jossa kellossa on käytetty näppäimistön näppäimiä numeroina. No sitten kaivoin pikaliimaa kaapista ja aloin hommiin. Näppäimet sormiin liimattuna koitin saada kelloa kasaan. Joka paikka oli ihan liimassa ja sormet liimautuivat yhteen. Ei tullut yhtään mitään. Ihan kamalaa.

Jospa ens kerralla kun löydän kellon, niin otan maltilla ja saaan aikaiseksi sen mitä yritin.

Tein serveteistä kukkia ja yhdistelin ne paperin päälle sydämeksi. Sitten pistin karjalanpiirakkapaketista tukea taakse.

Törmäsin tälläiseen: http://www.ravelry.com/patterns/library/aspen-owl-rug

Siitä innostuneena ole sitten silponut kaikki vanhat t-paidat ja kankaita ja saanut kuteita ja jopa ostanut itse. Minulle sanottiin, että vyyhti pitää nätisti keria ensin. Minäpä  en tietenkään sitä uskonut ja on ollut ihan valtava työ koittaa selvitellä suttukasoja.

No ensinmäinen matto tuli tänään valmiiksi.  Se pääsee vessamme lattialle :)

Olen nähnyt hienoja säilytyspurkkeja, joita koristaa maalatut pikkuiset eläimet. Lapsi osti kirpparilta valtavan kasan Hello Kittyjä ja halusi askarrella niistä jotain. Annoin hänelle lasipurkkeja, maalarinteipiä ja spraymaalia. Oli aika hupaisan näköistä kun 7v suihkutteli taiteellisella otteella maalia. Alkaakohan tuo isona maalata hienoja merkkejä junien kylkiin. Lopuksi liimasin kuumaliimalla Hello Kityt purkkien päälle. Lapsi oli tyytyväinen.

(Pitää koittaa saisiko nuo maalarinteipin alle valuneet maalit pois jollain ja pumpulipuikolla.)

Tytöt lajitteli tölkinnipsukoitani ja pyysivät vastapalvelukseksi itsetehdyt korut. Olin törmännyt vasta tälläiseen linkkiin : http://www.fashiondivadesign.com/10-diy-things-to-do-with-old-jeans/

Siellä viimeisenä on hieno koru.

No minäpä ryhdyin tuumasta toimeen ja aloin väkertää pojan vainhoista rispaantuneista farkuista korua.

Lopputulos oli minusta tosi upea ja innoissani esittelin korut tytöille paljastaen ne paperin alta innosta hypähdellen.

Tytöt ei tykännyt koruista yhtään. Ne vaivautuneesti kertoivat, että nämä korut eivät ole heidän mieleensä. Ei se mitään. Toinen ainakin menee minulle käyttöön :)

Elämästäni on tullut hieman rytmitöntä ja arjen asioista vaikeita. Lisäksi lapseni tarvitsevat ennalta arvattavan päivärytmin. Rupesin sitten tekemään kuvataulua avuksemme.

http://papunet.net/kuvatyokalu/

Taululevynä käytin hyllylevyä. Tussi on hukassa ja vedin lyijykynällä apuviivat. Vahvistan viivat heti kun tussi löytyy tai käymme kaupassa ostamassa uuden. En omista laminointikonetta, joten käytin ihan kontaktimuovia.

Joskus 8 vuotta sitten lapseni sai anopilta ihanan punaisen neulotun pitkäsäärisen pupun. Siitä innostuneena tein Ulla-lehden mukaan useita pupuja.

http://www.ullaneule.net/0105/legs.html

Tässä kuva vuosien takaa.

Nyt sitten goolettelin taas ohjeen ja rupesin hommiin. En ole kutonut piiiiitkään aikaan ja oli vaikeaa muistaa edes, miten lisäyksiä ja päättämistä tehdään.  Löysin vain kolme puikkoa joiden kanssa yritin epätoivoisesti neuloa pupua kasaan. Reikiä tuli ja silmukat karkasi. Oli ihan hirveää, mutta jatkoin silti yrittämistä. Sain pupun kasaan ja ajattelin, että huovuttaminen antaa sitten virheeni anteeksi. Jostain kumman syystä pupusta tuli puolet pienempi kuin aiemmin tekemäni. En ymmärrä miksi päästä tuli niin pieni, vaikka muka seurasin ohjetta tarkkaan. Korvat tein hieman kapeammiksi ja jalkoihin laitoin enemmän kerroksia. Taidan pitää usean vuoden taukoa taas neulomisessa. Keskityn sitten enemmän virkkaukseen. Voihan se olla, että saan jonkun hullun inspiksen ja alan taas neuloa maanisesti jotain. Tässä vielä kuva pupusesta.

Tyttö rakastaa ottaa sormuksia semmoisista euron kolikoilla toimivista koneista. Aina sormus ei ole mieleen. Nyt lapsi sai aika tylsän sormuksen jossa on keskellä sydän.

Sain naapurilta pussukan jossa oli kaikkea kivaa pientä sälää. Löysin sieltä kivan timangin ja muistin hetki sitten sen olemassaolon.

Sitten näppärästi ihan tavan pihdeillä väänsin ja painoin sen sormukseen kiinni. Nyt on prinsessalleni kunnon sormus joka varmasti kelpaa :)