Toukokuun viimeisinä päivinä, juuri ennen koulun loppumista, uurastimme hirsikehikon lopulta valmiiksi. Pressu päällään se saa nyt rauhassa odotella sopivan ostajan ilmaantumista. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä vaikka allekirjoittaneeseen, numero on otsikossa.
Kiitokset Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen henkilökunnalle projektimme tukemisesta, erityiskiitokset koulutusohjelmavastaavallemme Erkki Viirrokselle. Hyvää kesää!
Projekti oli mittava ja hieno, olemme lopputuloksesta ylpeitä. Voin rehellisesti sanoa, että jokainen meistä kasvoi työnteon aikana ihmisinä, sillä sen verran painavia nostelemamme hirret olivat.
Ja saunan takana annetaan huonosti käyttäytyvälle pikku pliti!
Blogin ylläpito on ollut hiukan jäljessä ja saunan runko on jo kokonaan valmis. (Jee!) Laitan nyt näytille kuvia, jotka on otettu reilut kaksi viikkoa sitten. Piakkoin laitan viimeiset kuvat valmiista rungosta.
Sauna on astunut pimeästä katoksesta päivänvaloon. Oi!
Uudella rakennuspaikalla, noin viiden metrin päässä vanhasta, seisoo saunamme ja on saanut jo päätykolmion ensimmäisiä hirsiä paikalleen.
Semmosta seinää. Jos itse saisin päättää, maalaisin saunan punamullalla ja jättäisin ulkovuorauksen pelkkiin valkoisiin nurkkalautoihin.
Moilanen varaa kurkihirren paikkaa. Tätä emme tehneet perinteen mukaisesti. Meiltä loppui puhti.
Kurkihirsi paikoillaan. Sen asettaminen oli juhlallinen hetki. Sikäli kuin sitä 12 h puurtamisen jälkeen jaksoi juhlia. Päätykolmioita ei ole vielä sahattu lopulliseen muotoonsa.
Pian valmistuva artesaaniopiskelija tähyää tulevaisuuteen. (Työsuojeluvaltuutettu, huomio: et sitten nähnyt tätä kuvaa!)
Blogimestarin internet-palveluntarjoajan outojen toimitusongelmien jälkeen olemme jälleen linjoilla. Pahoittelemme katkosta!
Yhteyden katkeamisen aikana olemmekin jo saaneet projektin viimeistä silausta vaille valmiiksi. Kuvailen tässä päiviä seitsemännestätoista eteenpäin. Työvaiheiden ja kuvien erittely päiviin ei ole enää käytössä. Olen mennyt päivissä sekaisin jo pitkän aikaa sitten.
Olemme saavuttaneet tasakerran. Seinäkorkeus on nyt noin 290 cm.
Tasakerran kaksi ylintä pituussuuntaista hirttä tulevat pitemmälle kuin ulkoseinälinja. Ne kannattelevat kattoa, joka rakennetaan kuistin ylle.
Lohenpyrstöllä salvottua nurkkaa. Huomaa selkokielinen apumerkintä.
Oven ylittävä hirsi piti varata epätavallisen korkealta. Se hankaloitti työtä hieman, mutta ongelmia ei tullut vastaan.
Katos, jossa olemme kehikkoa rakentaneet, alkoi käydä ahtaaksi korkeutensa puolesta, joten siirsimme hirsirunkomme katoksesta ulos. Se kävi näppärästi trukin..
..ja pumppukärryjen avulla. On se hydrauliikka huimaa.
Sidoimme rungon kiinni hirteen, jonka sitten trukilla nostimme ylös.
Pudotimme paikalleen kaksi valmista hirttä. Laskimme, että meidän täytyy tästä lähtien saada valmiiksi kolme hirttä päivässä, jotta saamme kehikon valmiiksi määräaikaan mennessä. Vain kahdeksan työpäivää jäljellä. Jos kehikko ei ole silloin valmis, mikä on hyvin paljon mahdollista, joudumme tekemään sen valmiiksi toukokuun vapaapäivien aikana. Joita on onneksi runsaasti.
Työmaalla vierailivat Anitta, Jouko ja Hapi. Näistä keskimmäinen lainasi radiokuulosuojaimiaan blogihästlärille. Vastustan Radio Suolen iskelmähöttöä joka työmaallamme yleensä soi, joten olin lainasta perin iloinen. Aloitankin siis ruotsin opiskelun Radio Extremen kuuntelulla. Ne soittaa hyvää musaa.
Aurinko paistoi hetken kesäisen kuumana. Meillä voi tulla vielä pressukatoksessamme hiki seuraavan kahden viikon aikana. Siis muutenkin kuin armottoman työnteon seurauksena.
Tähänastinen ennätys tehtiin, kun veistimme valmiiksi saakka yhteensä neljä hirttä. Tällainen tahti olisi hyvä pitää tästä lähtien. Meiltä alkaa loppua aika.
Loppukuva. Ja Moilasen hieno rosvosaha. Alkuperäinen kahva hajosi ensimmäisen hirren aikana, kun Jani veisti ensimmäistä saunaansa - silloin joskus, kauan sitten.
Rakensimme kehikon ympärille telineet n. 1,4 m korkeuteen, joiden päältä on taas hyvä jatkaa. Veistimme vain yhden hirren paikoilleen ja melkein valmiiksi kaksi. Koska muutimme päivätavoitetta kesken kaiken, en voi (tai jaksa) enää laskea kuinka paljon olemme aikataulusta jäljessä. Hyvä niin. Työmaalla kävi taas kiinnostuneita ihmettelemässä - lisäksi etäältä saimme kuulostella huhua, että joku olisi saunasta erittäin kiinnostunut saaristossa päin. Jännittävää.
Laitilan iskelmätaivaan salainen, mutta kirkas tähti, kultakurkku-Lehtinen, tapittaa hirttä. Kun hirsi on veistetty paikalleen, sen läpi porataan reikä aina alempaan hirteen saakka. Sitten reikään isketään piukka puutappi (perinteisesti katajasta), jonka tarkoitus on vahvistaa seinärakennetta niin, etteivät puut pääse vääntyilemään. Me käytämme pienempiä tappeja, jotka eivät jää tiukkaan kiinni. Tämä siksi, että rakennuspaikka ei ole saunan lopullinen sijoituspaikka, vaan kehikko täytyy saada vielä purettuakin.
Poja rakensiva hiano plankonki.
Nyt kun telineet ovat rungon ympärillä, se näyttää paljon pienemmältä.
Saimme eilisen, vaikean hirren lopulta paikalleen sekä julkisivun lyhyet puut valmiiksi ja takaseinän puun alkuun. Jäimme silti pahasti päivän tavoitteesta. Lisäksi lopputyön kirjallisen osuuden tekeminen painaa uhkaavasti päälle, sen osalta valmista pitäisi olla jo 29.4. Missä kokoontuu stressaantuneiden hirsityöntekijöiden vertaistukiryhmä?
Työmaalla kävi myös vieraita, jotka loivat kannustavaa ilmapiiriä positiivisella palautteellaan, kiitokset siitä.
Julkisivu kahdentoista päivän veistämisen jälkeen. Aika nopea tahti.
Lehtinen veisti ovenkarmeihin yläpuun, sekä karapuut kapeammiksi. Kyllä tuli hieno!
Täten edistyimme tänään.
Saunan veisto alkaa jo sujua rutiinilla. Tänäänkään ei mitään kovin ihmeellistä tullut vastaan. Paitsi ensimmäinen vaikeampi hirsi, jonka jouduimme lopulta varaamaan ja veistämään toiseen kertaan, kun ensimmäinen kerta meni pahasti poskelleen. Tukki oli läpimärkä ja se vaikeutti piirtämistä, johon tuli epätarkkuuksia.
Etualalla tässä loppukuvassa pahamaineinen puu, joka tuotti hieman päänvaivaa.
Asetimme uuden tavoitteen ja kiristimme hiukan tahtia. Ruokatauko on nyt tasan 40 min. Sen lisäksi päivässä on kaksi 15 min kahvitaukoa. Niistä pidettiin kiinni ja tulos oli kolme valmista puuta ja yksi viittä-vaille-valmis. Hieno homma. Lähes jokaista kehon lihasta särkee, eikä taaskaan olisi malttanut jättää töitä pitkäksi viikonlopuksi kesken. Hyvä, että maistuu.
Loppukuvassa voimme nähdä oppikirjaesimerkin hollihaka-nimisen hirsityövälineen käytöstä. Sen avulla puu saadaan lukittua paikalleen työstön ajaksi.
Tänään saimme pudotettua (eli valmiiksi) yhteensä kolme hirttä. Huolimatta hyvästä alusta olemme peräti yhden hirren verran tavoitevauhdista jäljessä. Tässä ajassa kun pitäisi olla jo 18 hirttä paikallaan. Pitänee nipistää joku päivä noista puolen tunnin sökötauoista. Meillä on kahvihuoneessa niin hyvää seuraa, että se tulee olemaan vaikeaa!
Näin alkaa varauksen veisto. Hantaakeissa blogimestari ite.
Lehtinen jatkaa varauksen veistämistä kulmahiomakoneella. Tämä työvaihe on tikkuinen ja vaatisi aukotonta suojavaatetusta, jollaista emme ole vielä onnistuneet kehittämään.
Työnteosta on tullut kevyempää, kun on kevättä ilmassa. Pelkäänpä, että jotain muutakin katalaa tuo kesä tullessaan.
Saimme valmiiksi yhden hirren, sen joka kiusoitteli eilen, ja lisäksi pätkähirren oven viereen ja yhden pitkän puolivalmiiksi. Lisäksi toveri Moilanen piti omaa kivaa ja kuori kahdeksan tukkia keväisessä auringonpaisteessa. Julistin lämpöhaalarikauden päättyneeksi.
Sain myös eräältä tarkkasilmäiseltä lukijalta palautetta ja tarkistin käsitteiden käyttöäni hieman. Kiitokset!
Lohenpyrstösalvosten tulee olla ihan suoria tai hieman koveria. Tällä tavalla asia on helppo tarkistaa. Bahcon suorakulmasta jopa piirtyy mustaa maalia koholla oleviin kohtiin!
Ensin Moilanen ahkeroi kuoret pois..
..ja sitten kuljetti omat askartelutarpeensa pois.
Ja huomenna on päivä uus.
Rentouttavan viikonlopun jälkeen moottorisahojen huudatus jatkui taas, näin tiistaina. Maanantaisin meillä on ilo käydä yleissivistävillä teoriatunneilla oppilaitoksessamme. Niissä on se hyvä puoli, että ne loppuvat joskus, eikä niille enää sitten tarvitse mennä.
Tänään saimme veistetyksi kolme hirttä valmiiksi. Paitsi että tuo oven viereinen, pitempi, aiheutti päänvaivaa laskeutuessaan liian alas. Sen kimppuun huomenna.
Tältä päivältä vain loppukuva. Hitaasti mutta hitaasti nousee poikain sauna. Kehikosta kiinnostuneita on jo ilmaantunut, pohjoisesta saakka. Kauppoja ei silti ole vielä tehty suuntaan taikka toiseen. Valmiin hirsikehikon hinnaksi olemme arvioineet 8500 e.
Päivä numero seitsemän valkeni kauniin lumisena. Talvi saapui viime tingassa. Väistyäkseen samoin tein kevään tieltä.
Saimme oviaukon valmiiksi. Ja pari hirttä taas. Vanha päivän tavoitteemme oli kaksi valmista hirttä. Olemme pystyneet parempaan melkein joka päivä. Hyvä me! Uusi päivän tavoite on vielä määrittelemättä, mutta kunnianhimoinen se on, sen tiedämme.
Loppukuvaa ei tältä perjantailta saatu otettua, sillä arvon bloginpitäjällä tuli kiire pääkaupunkiseudun humuun kesken kiivaimman työnteon. Mutta kyllä kannatti. Ihan kuin sökön pelaaminenkin.
Siellä, hohtavien nietosten alla, makaavat hirsihirmujen materiaalit. Kaunista.
Taltattu kolo, johon Silon hirsimestarin, Moilasen johdolla valmistettu karapuu asettuu.
Siinä on ovelle paikka. Karapuut on lukittu vinotukien avulla pystysuoraan.
Huullos.
Lehtinen, tuo vanha tekijä, näyttää että kyllä se kirveen käyttö nykypäivänkin rakentajalta onnistuu. Ja millaista jälkeä! Tulkaa ihastelemaan milloin vain.
Tänään oli vuorossa muun muassa oviaukon tekeminen tavallisten varausten työstämisen lisäksi. Järjestyksessä 2. hirteen julkisivun puolella veistettiin "alakarmi" ja huullos, johon ovi tulee. Lattiapinta tulee siis 1. hirren yläpinnan tasolle. Saunaan tulee perinteinen korkea kynnys.
Tähän tulee nyt ovi!
Veisto viimeisteltiin höylällä ja taltalla.
Hirsi hakee paikkaansa tuiman nuijanlyönnin rohkaisemana.
Lehtinen viimeistelee salvosta rosvosahalla.
Päivän päätös. Huomaa hieno ajoneuvo kuvan taka-alalla. Sen voi ostaa itselleen satasella. Ajoaikaa vielä kuukausi jäljellä!
Lumimyrsky. Tässä säässä oli ihan mukava tehdä töitä. En varmaan
kirjoittaisi
näin jos meillä ei olisi tuota katosta, jossa kehikkoa veistämme. Kunnon
potkupuvussa ei kyllä kylmä tullut kertaakaan. Siitä kiittäminen myös duunin
fyysisyyttä. Tänään saimme kaksi hirttä veistettyä valmiiksi, seuraavat kaksi kuorittua
ja kolme hirttä tapitettua. Porakoneesta nousi savu. Saa nähdä, kuinka pian
se viedään takaisin kauppaan.
Joku on kuulema piruillut pojille netissä.
Pahatapaista.
Bloginpitäjä oikeissa töissä, kuorimassa hirttä. Valokuvaajan eli minun epäkiitollinen (?) osa on olla itse yleensä näkymättömissä. Täytynee pyytää Moilasta kuvaamaan jatkossakin. Saan todistusaineistoa sen puolesta, että olen itsekin tehnyt jotain, enkä vain kuvannut toisten työskentelyä.
Ja tähän saakka päästiin. Kiipeän aina samaan paikkaan tätä loppukuvaa ottamaan. Näistä voi tulla hauska sarja, kunhan työ on valmis.